Lämmitys ja muu talotekniikka

Seurantalo on oma erityinen rakennustyyppinsä, jonka taloteknisten ratkaisujen suunnittelu poikkeaa uudisrakennuksen ja asuinrakennusten suunnittelusta. Jokainen seurantalo on oma tapauksensa, jonka lämmitys-, sähkö- ja vesihuollon järjestelmät ja asennukset poikkeavat toisistaan.

Uusi tekniikka tulee suunnitella talon kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen ja mahdolliset suojelumääräykset huomioiden. Vanhat asennukset ovat osa talon säilyttämisen arvoista henkeä. Jos niitä ei pystytä säilyttämään, markkinoilla on myös erityisesti vanhan mallisia uusia sähkötarvikkeita.

Lämmitys

Seurantalojen lämmitysmuotojen kirjo on suuri ja talojen käyttötavoista johtuen eri tiloissa on usein käytetty eri lämmitystapoja. Sotien jälkeen yleistyivät erityyppiset keskuslämmittimet, joiden polttoaineena on yleensä ollut öljy. Suuriin saleihin yleistyivät ilmalämmityslaitteet.

^{Vanhimmat lämmönlähteet kuten muuratut uunit, peltikuoriset pönttöuunit ja keittiöiden liedet sekä salien valurautaiset kirkkokamiinat ovat osa seurantalojen arvokasta säilytettävää kalustusta.}

Suurin osa seurantalon ylläpitokustannuksista muodostuu yleensä lämmityskuluista. Kustannuksia voidaan pienentää mm. lämmittämällä taloa käytön mukaan, pienentämällä lämpöhukkaa ja vaihtamalla edullisempaan energiaan. Lämmityskustannusten alentamiseksi tulee aina kartoittaa talon lämpövuotojen kohdat: puutteet ikkunoiden ja ovien pielirakenteissa ja tiivistyksessä sekä eristeiden kunto.

Energiansäästön ja lämmitysratkaisun tulee olla sopiva talon rakenteiden kannalta ja sen lähtökohtana tulee olla talon nykyinen ja tuleva käyttötapa. Lisälämmöneristyksen ja lämmitysjärjestelmän suunnittelussa tulee hakea apua alan ammattilaiselta. Lämmitysratkaisun tulee perustua nykyisen lämmitysjärjestelmän kuntoarvioon, lämpimänä pidettävien tilojen laajuuteen sekä ammattilaisen tekemään arvioon lämmitysjärjestelmän kehittämismahdollisuuksista. Seurantalon jaksottainen käyttö vaikuttaa järjestelmän valintaan.

Kaukolämpö on yleensä suositeltavin ratkaisu taajama-alueella. Haja-asutusalueilla vaihtoehtoja sähkölämmitykselle ovat erilaiset uusiutuvaan kotimaiseen energiaan pohjautuvat järjestelmät. Lämmitysjärjestelmän muutokset sekä täydentävien järjestelmien hankinnan tulee perustua asiantuntijan tekemiin energialaskelmiin. Suunnitteluvaiheessa kannattaa tutkia usean lämmönlähteen yhteiskäyttöä. Puu- ja aurinkoenergia sekä maalämpö ovat hyviä vaihtoehtoja. Aurinkolämmön keräimiä voi hyödyntää osana vesikiertoista lämmitysjärjestelmää tai käyttöveden lämmittämiseen. Tilapäisesti lämmitettäviin tiloihin sopivat myös ilmalämpöpumput.

Laki energiatodistuksesta tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Periaatteessa myös seurantaloille tulisi laatia energiatodistus. Siitä on hyötyä myös talon energiankulutusta seurattaessa ja parannustoimia suunniteltaessa. Energiatodistusta ei kuitenkaan vaadita suojelluilta rakennuksilta.

Ilmanvaihto

Seurantaloissa on perinteisesti ollut painovoimainen ilmanvaihto, joka on pienehköissä taloissa edelleen riittävä vaihtoehto eikä sen koneellistaminen ole tarpeen. Salien ilmanvaihtoa on usein tehostettu ulkoseiniin asennetuin puhaltimin. Ilmanvaihdon ongelmat liittyvät yleensä tilaisuuksiin, jolloin salit ovat täynnä ihmisiä sekä kesäaikaan.

Ennen sotia rakennettujen seurantalojen ilmanvaihto perustuu yleensä savupiippuihin sijoitettuihin muurattuihin poistoilmahormeihin ja ulkoseiniin sijoitettuihin korvausilmaventtiileihin sekä ikkunoiden ja ovien rakoihin. Näiden toiminta perustuu sisä- ja ulkotilan lämpötila- ja paine-eroihin ja toimii siten tehokkaimmin kylminä vuodenaikoina, kun tiloja lämmitetään.

Vuosien saatossa muurattujen hormien ja ulkoseinien venttiileitä on saatettu peittää ja näin heikentää ilmanvaihtoa. Ne tulee aina kartoittaa ilmanvaihdon suunnittelun osana. Samoihin piippuihin muuratut uunin ja ilmanvaihdon hormit saattavat vuotaa ja aiheuttaa savun kulkeutumista sisätiloihin. Tämä voidaan estää varustamalla uunihormit takkaimurilla.

Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi tulee perustua rakennuksen käyttötarkoituksen tai toiminnan oleelliseen muuttamiseen. Koneellistamiseen sisältyy sisäilman laatuun liittyviä riskejä, joita voidaan hallita vain asiantuntevalla suunnittelulla. Ilmanvaihdon ajanmukaistaminen on usein tarpeen suurien ravintola- ja liikuntatiloja käsittävien seurantalojen peruskorjaushankkeissa. Koneelliseen ilmanvaihto edellyttää jatkuvaa huoltoa ja hyvää laitteiden käytön opastusta. Oikein säädettynä koneellinen ilmanvaihto on energiataloudellisesti edullinen järjestelmä.

Lukuisissa 1900-luvulla rakennetuissa rakennuksissa on käytössä koneellinen ilmanpoistojärjestelmä, joka takaa ilmanvaihdon toiminnan lämpötila- ja paine-eroista huolimatta. Järjestelmän käyttöön liittyy samoja ongelmia kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Jos korvausilman tulo on estynyt tai riittämätön, saattaa huoneisiin kulkeutua huomattavia epäpuhtauksia talon rakenteista. Järjestelmän korjaussuunnittelussa on luontevinta siirtyä ottamaan poistoilman lämpö talteen osana koneellista tulo- ja poistoilmajärjestelmää.

Ilmanvaihdon korjausten ja tehostamisen suunnittelu on aina asiantuntijan työtä. Asiantuntijaksi tulee valita suunnittelija, jolla on kokemusta vanhoista rakennuksista. Kannattaa muistaa, että rakentamisen ohjeistukset on annettu uudisrakentamista varten. Korjaussuunnitelmassa tulee huomioida rakennuksen vanha rakennustapa ja soveltaa ajanmukaisia ohjeita tarpeen mukaan talon arvokkaiden rakennusosien säilyttämiseksi.

Lähde: LVI-korjauskortti seurantaloille (Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/Jukka Sainio)

Vesi ja viemäri

Suuri osa maaseudun seurantaloista on rakennettu aikanaan ilman vesi- ja viemärijohtoja. Kantovesi ja huussi pihan laidalla ovat yhä arkea osassa taloja. Haja-asutusalueella vesi saadaan rengas- tai porakaivoista tai vesiosuuskunnan verkostosta. Talokohtaisten jätevesijärjestelmät ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana, yksinkertaisista saostuskaivoista on siirrytty erityyppisiin pienpuhdistamoihin, umpisäiliöihin ja maasuodattamoihin. Verkostojen ulkopuolella nk. harmaat vedet voidaan käsitellä erikseen.

Uudet jätevesiasetukset koskevat kaikkia vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita (nk. hajajätevesiasetus 209/2011). Jätevesien käsittelyn vaihtoehtojen soveltuvuudesta saa tietoa kunnan ympäristötarkastajilta. Jätevesijärjestelmän suunnittelu on teetettävä alan asiantuntijalla, joka pystyy arvioimaan talon usein epäsäännöllisen ja vaihtelevan käyttäjämäärän vaatiman ratkaisun. Järjestelmiä suunniteltaessa tulee punnita myös sen tarkkailun ja huollon helppous.

Vesijohdot tehtiin 1980-luvulle saakka sinkityistä teräsputkista tai kupariputkista. Vesi- ja viemäriasennusten elinkaareksi lasketaan 40-60-vuotta. Niitä uusittaessa tulee suosia helposti uusittavia pinta-asennuksia, joiden vuodot on helposti huomattavissa. Uppoasennus on edelleen mahdollista kun materiaalit valitaan oikein. Pinta-asennukset vaativat asentajalta hyvää ammattitaitoa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa myös kohteen pääsuunnittelijan hyväksyntää.

Kuivakäymälät ovat suositeltava ja edullinen vaihtoehto umpisäiliölle. Markkinoilla on useita kompostoivia kuivakäymälämalleja, joista on kokemusta myös yleisökäytössä. Kompostikäymälän käyttö edellyttää säännöllisiä huoltotoimenpiteitä, mm. suotovesien ja kompostijätteen jatkokäsittelyä. Myös kuivakäymälöille tulee saada kunnan ympäristöviranomaisten hyväksyntä.

Seurantalojen vesikalusteiden tärkeimmät ominaisuudet ovat kestävyys, varaosien saatavuus ja veden säästö. Varusteiden tulee, kuten kaiken sisustamisen ja kalustamisen, olla rakennuksen tyyliin sopivia. Uusia wc- ja pesutiloja rakennettaessa ja vanhoja korjattaessa tulee seinä- ja lattiapintoihin tehdä rakentamismääräysten mukaiset vedeneristykset. Vanhoissa, erityisesti jaksoittain toimivissa, taloissa tulee kiinnittää huomiota myös vesi- ja viemäriasennusten jäätymisenestoon, kuten saattolämmityksen asentamiseen tai putkistojen tyhjentämisen vaivattomuuteen.

Lähteet: LVI-korjauskortti seurantaloille (Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy/Jukka Sainio), Kylätalo kuntoon (Ekokumppanit Oy)

Lisää aiheesta

Kuivakäymälät
(Käymäläseura Huussi)

Jätevesien käsittely
(ymparisto.fi)