Talon rakenteet ja korjaus

^{Opetusministeriön opaskirja yleisten kokous- ja kerhotilojen rakentajille 50-luvulta.}

Huolella ylläpidetty ja vanhojen rakenteiden ehdoilla tarpeen mukaan korjattu talo kestää sukupolvelta toiselle. Perussääntö on, että turhaa korjaamista tulisi välttää, eikä korjattavissa olevaa pitäisi uusia.

Rakennuksen jatkuvalla hoidolla ja pienin vuosittain tehtävin korjauksin voidaan välttää suuret ja kalliit korjaushankkeet. Vuosittain tehtävien tarkistusten avulla rakennuksen vauriot voidaan havaita aikaisessa vaiheessa.

Rakennuksen, korjattavan rakennusosan tai järjestelmän korjaushankkeen lähtökohtana on aina lähtötilanteen kartoitus. Jos taloon suunnitellaan laajempia korjauksia, on kuntokatselmus syytä tehdä yhteistyössä alan asiantuntijan kanssa.

Suunnittelu

Hyvä korjaushanke alkaa huolellisesta suunnittelusta. Seurantaloa korjattaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, rakennuksen kunto sekä käyttäjien tarpeet. Hyvän korjaussuunnitelman tavoitteena on tehdä mahdollisimman pieniä muutoksia ja säästää mahdollisimman paljon eri rakennus- ja korjausvaiheille tyypillisiä materiaaleja ja yksityiskohtia. Myös käytön jälkien saa antaa näkyä.

Korjaussuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä pätevän suunnittelijan kanssa, jolla tulee olla aiempaa kokemusta korjausrakentamisesta. Hankkeeseen valittavan pääsuunnittelijan tulee huolehtia myös rakennus- ja erikoissuunnitelmien (LVIS) yhteensovittamisesta.

Kunnan rakennustarkastajat neuvovat hankkeen suunnitteluun, valvontaan ja luvanvaraisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennusluvan vaativissa hankkeissa pääsuunnittelijan pätevyys määräytyy Suomen Rakentamismääräyskokoelman mukaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaushankkeissa suositellaan kääntymistä maakuntamuseon tai Museoviraston puoleen.

Hyvä korjaussuunnitelma perustuu kuntokartoitukseen, joka on rakennusalan ammattilaisen huolellinen selvitys olemassa olevista rakenteista sekä arvio niiden kunnosta. Tarvittavista korjauksista on hyvä laatia usean vuoden kokonaissuunnitelma (PTS), johon kirjataan yleispiirteisesti kaikki korjaustarpeet, toteuttamisaika ja kustannukset.

Korjauksen dokumentointi ja rakennushistoriaselvitys

Hyvä korjaussuunnitelma sisältää selvityksen korjausta edeltävästä tilanteesta. Lisäksi korjausvaiheet tulisi dokumentoida vähintään valokuvaamalla. Korjaussuunnitelmat on syytä säilyttää, jotta tuleville korjaajille jää tieto siitä, mitä edellisellä kerralla on tehty.

Laajempien korjaushankkeiden suunnittelun pohjaksi olisi hyvä laatia niin kutsuttu rakennushistoriaselvitys, johon kootaan tiedot talon rakennus- ja muutosvaiheista sekä käytön historiasta. Historiaselvitystä ei pidä jättää tekemättä suuren työmäärän pelossa – yksinkertaisimmillaan se voi mahtua yhdelle konseptiarkille.

Vanhan rakennuksen korjaustöiden ohjeellinen tärkeysjärjestys:

1. Perustusten ja kantavien rakenteiden korjaaminen

2. Rakennuksen ulkovaipan korjaaminen (vesikatto, ylä- ja alapohja, ulkoseinät)

3. Ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostus

4. Lämmitysjärjestelmän kunnostaminen tai uusiminen

5. Vesihuollon ja jätevesien käsittelyn järjestäminen

6. Wc- ja keittiötilojen ajanmukaistaminen

7. Saavutettavuuden parantaminen

8. Muut toimenpiteet kuten pihatyöt

Linkit

Ohjeita seurantalon korjaukseen
Kotiseutuliitto.fi

Seurantalon kuntokartoitus
Kotiseutuliitto.fi

Museoviraston korjauskortisto
nba.fi

Onnistunut korjaus, esimerkkinä seurantalo
Kulttuuriympäristömme.fi

Korjausrakentamiskeskukset
Kulttuuriympäristömme.fi