Kotiseutuliitto myönsi korjausavustusta 121 seurantalolle
Suomen Kotiseutuliiton hallitus jakoi avustusta yhteisöllisiä taloja ylläpitäville yhteisölle ympäri Suomen yhteensä 1 672 000 euroa.
Yleinen rakennuskustannusten nousu näkyy edelleen hakemusten kustannusarvioissa, ja siten avustussummissa. Yhteensä avustuksia haettiin noin 6,6 miljoonan euron edestä. Summa on yli miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna. Hakusumman kasvu kertoo muun muassa seurantalojen korjausvelan kertymisestä.
”Korjausavustukset ovat seurantaloille erittäin tärkeitä. Tänä vuonna avustusta haki yhteensä 243 yhteisöä, mikä on selvästi viime vuosia enemmän. Se kertoo suuresta tarpeesta, mutta myös toiminnan aktivoitumisesta uudelleen koronavuosien jälkeen”, kertoo Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.
Korjausavustusten tarkoituksena on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennus- ja kulttuuriperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.
”Seurantalot ovat merkittäviä kansalaistoiminnan paikkoja ja joissakin paikoissa myös ainoita kokoontumistiloja. Ne mahdollistavat monipuolista tekemistä ja ylisukupolvisia kohtaamisia”, Ylitalo kuvaa.
Avustussummat 1 000 eurosta 50 000 euroon
Avustusta haettiin viime vuosien tapaan erityisesti erilaisiin suunnittelukustannuksiin, kattojen korjauksiin, julkisivujen kunnostuksiin sekä lämmitysjärjestelmien muutoksiin. Myös esimerkiksi esteettömyyttä parannetaan sekä keittiö- ja wc-tiloja päivitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia.
Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle ja Pohjanmaalle, joista myös saapui eniten hakemuksia. Tänä vuonna avustussummat ovat keskimäärin 13 930 euroa, mikä vastaa viimevuosien tasoa.
Suurimmat avustussummat myönnettiin Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan Karhinkylän Nuorisoseuralle katto- ja julkisivuremonttiin, Etelä-Pohjanmaalle Kauhajoelle Kainaston Nuorisoseurantalo Onnelan yläpohjan eriste- ja kattoremonttiin sekä Pirkanmaalle Virroille Vaskiveden Nuorisoseurantalon lämmitysjärjestelmän muuttamiseen maalämpöön. Niistä jokainen saa 50 000 euroa.
Suurten hankkeiden ohella rahoitetaan myös pienempiä, mutta tärkeitä korjauksia ja parannuksia, jotka liittyvät tavallisesti esimerkiksi turvallisuuden, esteettömyyden ja kestävyyden edistämiseen sekä korjauksien suunnitteluun.
”Moni yhteisö saa myös muita avustuksia käynnissä oleviin hankkeisiin. Muut avustukset voidaan pääsääntöisesti huomioida omarahoituksena, jota korjausavustuksen saajalla pitää olla vähintään 20 prosenttia. On tosin huomioitava, että sama hanke ei voi saada seurantalojen korjausavustusta ja muuta valtion tai EU-rahoitusta samanaikaisesti”, toteaa seurantalokoordinaattori Kalle Nikander.
Valtion määräraha vapaan kansalaistoiminnan tiloille
Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Suomen Kotiseutuliitto vastaa korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.
Seurantalo on yhteisnimitys aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamille taloille. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500.
Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä ja monin paikoin elintärkeitä paikalliselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle. Paikallisyhdistykset huolehtivat niiden ylläpidosta ja korjaamisesta pääosin talkoovoimin.
Avustusten saajat maakunnittain: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus/myonnetyt-avustukset/myonnetyt-seurantaloavustukset-2023-maakunnittain/
Lisätietoja:
Kalle Nikander, seurantalokoordinaattori, Suomen Kotiseutuliitto
puh. 041 314 2879 /
www.seurantalot.fi
Twitter: @seurantalot
Kuva: Vaskiveden Nuorisoseura ry / Tapani Heinonen